Maan korkeimmat panokset
Suomalainen raviurheilu saa kiittää lahtelaisia hevosharrastajia kahdesta valtakunnallisesta suurtapahtumasta: Kuninkuusraveista ja Suur-Hollola-ajoista. Kuninkuusravit kiertävät nykyään paikkakunnalta toiselle, mutta Suur-Hollola-ajoista on muodostunut maamme merkittävin ja suuripalkintoisin kasvattajakilpailu.
Joka vuosi, viikko juhannuksen jälkeen suomenhevos- ja lämminveriparhaimmisto kokoontuu Jokimaalle kilpailemaan maan suurimmista ravipalkinnoista teemalla Parasta Suomalaista Raviurheilua.
Hevosurheilua vuodesta 1908
Lahdessa on pitkät raviperinteet ja voimakas hevoskulttuuri. Kun Hevosystäväinseura perustettiin Lahteen vuonna 1907, Suomessa oli vain muutamia raviratoja. Uuden seuran tarkoituksena oli “edistää Lahden kaupungissa ja sen lähimmässä ympäristössä hevosrodun parantamista.” Sääntöjen mukaan toiminta painottui hevosjalostukseen, mutta käytännössä seura keskittyi alusta lähtien ravitoimintaan ja tavoitteeksi otettiin heti alusta alkaen oman raviradan perustaminen. Syyskokouksessa vuonna 1909 “päätettiin ostaa talolliselta K .E . Wirralta Jalkarannasta maata kilpa-ajorataa varten.”
Radan rakentaminen kiviselle Kärpäsenmäelle ei ollut mikään helppo urakka ja se vaati lujaa uskoa raviurheiluun. Ensimmäiset ravit pidettiin elokuussa 1910. Ne onnistuivat kaikin puolin hyvin ja yleisöäkin oli kahtena päivänä 3000 henkeä.
Lahtelaiset aloittavat Kuninkuusravit
Koko 1920-luku oli raviurheilun nousukautta ja raviurheilun merkitys kasvoi. Mutta pian koettiin, että suotuisaa kehitystä jarrutti valtakunnallisen suurkilpailun puute. Lahden raviurheilijat ryhtyivät heti toimeen. Elokuussa 1924 julkaistiin sanomalehdessä kutsu Suuriin ravikilpailuihin ja kuninkuusajoihin syyskuun 13. ja 14. päivinä. Kuninkuuskilpailuun ilmoittautui koko maan parhaimmisto, yhdeksän ravuria. Hyvästä alusta innostuneina lahtelaiset jatkoivat Kuninkuusravien järjestämistä. Hevosystäväinseura uskoi ajoihin ja rakennutti radan keskelle kahvilarakennuksen, joka palveli lähes 50 vuotta.
Lahdessa järjestettiin Kuninkuusravit seitsemän kertaa peräkkäin. Vuonna 1930 Kuninkuusravit lähtivät kiertämään eri paikkakunnille.
Suur-Hollola-ajot alkavat
Lahtelaiset ravipiirit halusivat kehittää oman suurtapahtuman, joka eroaisi täysin kaikista muista. Uuden suurkilpailun nimeksi tuli Suur-Hollola-ajot. Ensimmäiset ajot onnistuivat yli odotusten ja saivat paljon julkisuutta.
Vuonna 1978 Suur-Hollola muuttui Suomessa syntyneiden kilpailuksi. Vuosi oli muutenkin haasteellinen Lahden Hevosystäväinseuran historiassa. Silloin alkoi uuden raviradan suunnittelu ja rakentaminen Jokimaalle.
Ensimmäiset ravit uudessa, Euroopan moderneimmassa ravikeskuksessa ravattiin vuonna 1981. Jokimaan ravikeskus osoitti heti avajaisraveissa toimivuutensa ja ravitoiminta Lahdessa piristyi.
Nykyään Jokimaalla järjestetään 35 ravikilpailut vuodessa. Ravikeskuksen päärakennuksessa on 600-paikkainen ravintolakatsomo, istumakatsomo, kahvila ja totohalli. Jokimaalla on otettu huomioon kaikkien viihtyvyys; esimerkiksi lapsille on tarjontaa aina pallomerestä leikkikenttiin ja poniratsastukseen.
Koulutusta ja valmennusta
Jokimaan ravikeskuksesta on muodostunut merkittävä valmennus- ja koulutuskeskus. Alueella on neljä valmennustallia ja hevosklinikka.
Lähde: Henkeäsalpaava satavuotias - Tarinoita Lahdesta.
