Salpausselästä Lahti tunnetaan
Salpausselän kisat ovat oleellinen osa Lahden satavuotista historiaa ja lahtelainen menestystuote maailmalla. Lahden hiihtostadionia luonnehditaan urheilevan maailman kauneimmaksi.
Suomen suurin talviurheilutapahtuma - Salpausselän kisat - järjestettiin maaliskuussa 2005 jo 80:nnen kerran. Juhlakisat tarjosivat yleisölle nostalgiaa ja urheilumagiaa mahan täydeltä. Juhlakisojen kunniaksi Salpausselällä nähtiin monia juuri Salpausselän kisoihin liitettäviä perinteitä, kuten kisajuna, kisatytöt, lauantain iltajuhla ja ilotulitus.
Aikanaan ”Simpan Suppana” tunnetussa kisamontussa on viihtynyt vuosikymmenten aikana miljoonia kisavieraita, joille kevättalvinen kansanjuhla on tarjonnut ainutlaatuisia elämyksiä ja ikimuistettavia jännitysnäytelmiä.
Kisojen kilpailu- ja ohjelmatarjonta on vuosi vuodelta monipuolistunut. Esimerkiksi lauantaina iltavalaistuksessa hypättävä, ilotulitusta enteilevä joukkuemäki on vakiinnuttanut asemansa osana lauantai-illan huumaa. Tärkein yleisömagneetti on ehdottomasti se, että kotimaiset ja lahtelaiset urheilijat menestyvät maailmalla ja Salpausselällä.
Tahkon ideasta kansanjuhlaksi
Kuningasidean Salpausselän kisojen järjestämisestä Lahdessa toi julki Lauri ”Tahko” Pihkala vuonna 1922. Suomeen piti saada jokavuotiset kansainväliset suurhiihdot, ja Lahti oli Tahkon mielestä paras mahdollinen kisapaikkakunta keskeisen sijaintinsa ja Salpausselän vaihtelevien maastojen takia.
Anton Collin ja Tapani Niku olivat hullaannuttaneet suomalaiset talvella 1922 voittamalla valloittamattomana pidetyn Holmenkollenin 50 km:n kuninkuusmatkan. Se innosti Lauri ”Tahko” Pihkalan ideoimaan Suomeen ja Lahteen yhden kolmesta pohjoismaisten lajien ”hiihtopyhäköistä”, joissa kilpailtaisiin kullasta ja kunniasta. Ajatukseen tarttui ensimmäisenä toimittaja Jaakko Tervo, joka sai Juho Hillon ja puolisensataa muuta aktiivista lahtelaista perustamaan Lahden Hiihtoseuran kilpailujen järjestämiseksi.
Salpausselän kisat polkaistiin pystyyn aktiivien voimin muutamassa kuukaudessa talveksi 1923. Jo 1930-luvulla Salpausselän kisoista kehkeytyi Suomen suurin vuosittainen urheilutapahtuma. Lahdessa on pidetty Salpausselän kisojen ohessa kuudet MM-kisat, jotka ovat tuoneet ylimääräistä hohtoa kaupunkiin.
Kisat järjestettiin alusta alkaen lahtelaisten vapaaehtoisten voimin. Normaalivuosina heitä tarvittiin vähän yli tuhat, MM-kisojen aikana noin 3000. Kisat ovat opettaneet lahtelaisille kansainvälisyyttä.
Salpausselän synnyttämiä sankaritarinoita
Lahden Hiihtoseura on aina tunnettu menestyneistä mäkihyppääjistään. Toivo Nykänen 1900-vuosisadan alussa, Kärkisen veljekset 1950-luvulla ja Veikko Kankkonen, Niilo Halonen, Eino Kirjonen ja kumppanit 1960-luvulla. Jari Puikkonen liiteli maailmanmestariksi kotikisoissa 1989. Toni-mania hurmasi 1992, ja nyt eletään Karjusaaren Kuningaskotkan Janne Ahosen valtakautta.
Toni-mania!
Toni Nieminen aloitti hyppäämisen 8-vuotiaana. ”Isä toi Järvisen suksitehtaalta oikeat mäkihyppysukset. Niitä piti heti mennä kokeilemaan oikeaan mäkeen hiihtostadionille”, Toni muistelee. Silloin sattui olemaan samaan aikaan seuran mäkihyppyharjoitukset ja Toni liittyi saman tien LHS:n junioreihin.
1990-luvun alussa elettiin mäkihypyn murroskautta: V-tyyli alkoi vähitellen vallata alaa perinteiseltä tyyliltä. ”Minun kohdallani v-tyyli lähti leikinomaisesta kokeilusta, ja valmentajani Laineen Jaken kanssa uskoimme jo tuolloin, että uusi tyyli oli mäkihypyn lähitulevaisuutta”.
Alkutalvesta 1992 Tonin hyppy lähti kulkemaan hyvin ja kulki läpi koko talven. Toni voitti tuona ikimuistoisena kautena kaiken voitettavissa olevan. Mäkiviikon ja maailmancupin kokonaiskisan voittaja kruunasi kautensa Albertvillen olympiakisoissa: kaksi kultaa ja yksi pronssi!
Karjusaaren Kuningaskotka
Janne Ahonen on liitänyt viime vuosina uljaasti kuin kuningaskotka ikään.
”Tasainen menestys ja hitaasti kiiruhtava urakehitys ovat olleet minun kannaltani hyödyksi. Aina on ollut petraamisen varaa ja kehittymisen mahdollisuuksia. Menestyksen huuma heti uran alkuvaiheissa olisi saattanut häiritä ratkaisevasti tasaista kehityskulkua”, Janne Ahonen toteaa.
Janne aloitti hyppäämisen seitsemänvuotiaana Karpalon mäestä. ”Erityisesti juniorivuosina Hiihtoseuralta saatu apu oli erittäin tervetullutta. Ilman tukea ei olisi pystynyt kehittymään, eikä etenemään urheilu-uralla.”
Salppurin kisoista Jannella on monia muistikuvia jo ihan lapsuudesta saakka.
”Kisat olivat suuri tapahtuma, jossa pääsi ihailemaan huippuhyppääjien tekemisiä ihan läheltä”, Janne Ahonen muistelee. Edelleenkin Janne myöntää tunteen olevan aivan erityinen, kun pääsee hyppäämään oman kotikaupungin kisoissa ja kotiyleisön edessä.
”Kotimäestä hyppäämisessä on aina jotain sanoin kuvaamatonta viehätystä.” Janne muistaa yhä, kuinka hienolta ja jännittävältä tuntui ensimmäistä kertaa, 14-vuotiaana, hypätä Lahden haasteellisesta suurmäestä.
Menestyvien mäkihyppääjien ohella Lahden Hiihtoseura tuottaa kiitettävästi mäen ja yhdistetyn huippuvalmentajia, joilla riittää kysyntää. Lahtelaisvalmentajien suosio maailmalla perustuu eritoten siihen, että Lahdessa on aina ollut mäkihypyn tietotaitoa ja on haluttu oppia uusia asioita. Viesti on välittynyt isältä pojalle - valmentajalta valmennettavalle.
Lähde: Henkeäsalpaava satavuotias - tarinoita Lahdesta.
